Pizzalandiasta Funlandiaan

Viime lauantaina kävimme noutamassa uuden perheenjäsenen perheeseemme rotareiden orientaatioleiriltä, jossa kaikki syksyllä saapuvat vaihto-oppilaat olivat olleet viikon verran. Heitä oli brieffattu suomalaisesta kulttuurista sekä olivat opiskelleet suomea viikon aikana.

Leirillä oli mukava jännittynyt tunnelma, kun uudet perheet olivat noutamassa uusia perheenjäseniään. Olin tulostanut lapun, jossa oli vaihto-oppilaamme nimi ja italian lippu valmiiksi, mutta yksi rotexi (edelliset suomalaiset vaihto-oppilaat, jotka olivat leirillä mukana) bongasi nimen, ja ohjasi vaihto-oppilaamme meidän luoksemme. Olimme koko perheen voimin siellä noutamassa häntä ja oli mukava tavata hänet. Hän vaikutti todella herttaiselta ja iloiselta.


Meille isäntäperheille oli infotilaisuus ja muistutus vielä käytännön asioista ja sen jälkeen menimme yhteiselle lounaalle. Lopuksi oli vielä lopputilaisuus ja pääsimme kotimatkalle.

Ostin myös muutaman hauskan pikkukirjasen Suomesta, jotka oli tehty eri kielillä. 4-vuotias tyttäremme tykkäsi niitä selailla automatkalla. Yksi oli suomeksi, yksi englanniksi ja yksi italiaksi.

Pysähdyimme kotimatkallamme Hämeenlinnassa ja kävimme katsomassa varsinaista linnaa. Automatka kesti noin 2,5 tuntia, joten siinä oli hyvä jutella ja keskustella erilaisista asioista.  Rotareilla on valmiina "ensimmäisen illan kysymyslista" ja kävimme niitä kysymyksiä läpi jo autossa. Nämä muodostavan ns. pelisäännöt perheen ja vaihtarin kanssa ja asiat tulee puhuttua auki, eikä kummankaan tarvitse arvuutella asioita.

Illalla kävimme paikallisessa kaupassa vähän ostoksilla juuri pahimman ukkosmyrskyn aikana, joten se meni huomaamattomasti ohitse. Seuraavana päivänä meillä vieraili vaihtarimme toinen isäntäperhe lapsineen sekä meidän tuttavaperhe, jossa on myös samanikäinen tytär. Iloksemme myös naapurin samanikäinen tytär piipahti juttelemaan vaihtarimme kanssa, ja se tuntui hänestä erittäin kivalta. Vaihtareille on tärkeää, että heille tullaan juttelemaan ja tutustumaan sekä ollaan heistä kiinnostuneita. Välttämättä he itse eivät oikein tiedä, miten lähestyä paikallisia ihmisiä.

Koska heidän orientaatioleirillä oli ollut suomen kielen opetusta, niin kyselin mitä sanoja hän oli jo oppinut suomeksi, ja kirjoitin ne lapulle ylös. Tämän jälkeen kysyin vastaavan sanan italiaksi ja laitoimme kaikki laput jääkaappimme seinään, jotta me perheenjäsenet voimme opetella italiaa ja hän voi opetella suomea.

Maanantaiksi meillä olikin pitkä lista, mitä kaikkia asioita meidän piti hoitaa koulussa ja koulun jälkeen. Yllätyksemme koulusta sanottiinkin, että vaihtarimme voisi aloittaakin heti koulun ja käydä lounaalla ja mennä tunneille. Koska meiltä on yli tunnin matka kotiin, niin jäin hänen kanssaan iltapäiväksi kouluun ja pääsin itsekin mukaan matematiikan ja biologian tunneille. Opetus oli englanniksi, kun ovat IB-opintoja.




Saimme hankittua muutamia kirjoja koululla olevasta kirjastosta. Aikamoisilta tiiliskiviltä nuo vaikuttivat, ja ajattelin mielessäni, että onpa siinä tiiliskivien raahaamista, jos on tietokone yms. laukussa lisäksi.

Koulun jälkeen noin kello 16 lähdimme kävelemään kauppatorille ja kävimme Kappelissa syömässä.
















Otimme kummatkin kalaa, lohta ja siikaa.

Kerroin myös Kappelin pitkästä historiasta ja ihastelimme kaunista ravintolaa. Tästä jatkoimme kauppatorille, josta ostimme muutamia kortteja ja kävelimme Forumin kautta vähän shoppailemaan. Ehdimme kotiin vasta seitsemän jälkeen ja olimme ihan väsyneitä kummatkin. Kyllä olikin raskas ja jännittävä koulupäivä meille molemmille. Illalla vielä katsoimme Wilma-tunnukset ja kännykkäliittymäasioita.

Seuraavan päivän lukujärjestys osoitti, että herätys oli kello 6.00 ja bussin lähtö kello 7.00. Emme ehtineet ensimmäiseen bussiin ja seuraavakin meni nenän ohitse. Vaihto-oppilaamme alkoi huolestua, että myöhästyykö hän ensimmäisenä koulupäivänään, ja kyseli, että saako luokkaan mennä sisään, jos on myöhässä vai pitääkö odottaa luokan ulkopuolella.  Olimme ehkä noin 7 minuuttia myöhässä, mutta niin oli kuulemma paljon muitakin junalakon takia, joten ei se haitannut. Koulussa on ovet auki, joten sinne saa mennä sisään vaikka kesken tunninkin.

Tiistaina siis saattelin hänet koululle, että koulumatka tulee tutuksi. Tämän jälkeen menin itse kahville koulua vastapäätäolevalle ihanaan kahvilaan. Voin suositella Café Briossia. Siellä oli vaikka millaisia ihania herkkuja!

Tämän jälkeen menin Sörnäisiin Migriin (maahanmuuttovirastoon) selvittelemään EU-kansalaisen rekisteröintiä, koska vaihtarit voivat olla kolme kuukautta maassa ja sen jälkeen EU- kansalaiset joutuvat rekisteröitymään Migrissä. Sinne on pitkät jonot ja aika pitää varata etukäteen. Eli netissä se sitten tehdään.

Näin on alkanut meidän yhteinen polku vaihtarimme kanssa. Ainakin ensimmäiset päivät on ihan hyvä ottaa vapaaksi töistä, jotta pääsee rauhassa näyttämään paikkoja ja käymään käytännön asioita läpi. Itse otin koko viikon vapaaksi, ja saan samalla hoitaa muitakin käytännön asioita ennenkuin syksyn touhut ja kiireet taas alkaa töissä ja lasten harrastusten suhteen.

Lapsi toisella puolella maailmaa

Vanhin tyttäristäni lähti heinäkuun puolessa välissä maailman toiselle puolelle Australiaan vaihto-oppilaaksi, jossa  tulee viettämään koko tulevan vuoden. Enpä ole montaa blogikirjoitusta nähnyt kotiin jääneiltä vanhemmilta tästä aiheesta, että miltä se heistä tuntuu.

Lasten kasvatuksessa olen pyrkinyt sanontaan "Anna vahvat juuret ja siivet millä lentää." Tarkoittaen että perusta kuntoon, ja kunnon tuki taustalle, jotta olisivat oma-aloitteisia, aktiivisia ja luottaisivat itseensä, omaan ajatteluun ja järkeensä. Siivet jotta uskaltavat unelmoida ja olla rohkeita kohdatessaan uusia asioita, ihmisiä ja kulttuureja.

No, 18. heinäkuuta hän sitten lähti Singaporen kautta orientaatioleirille neljäksi päiväksi ja sieltä sitten sunnuntaina jatkoivat Australiaan. Hän lupasi blogia kirjoittaa, mutta sieltä ei ole tullut kuin yksi blogikirjoitus Singaporen retkeltä ja nyt hän on ollut kohta kaksi viikkoa eikä vieläkään ole tullut uutta kirjoitusta, että miten siellä menee... On kuulemma niin kauhean kova kiire. Koulu alkoi jo heti toisena päivänä ja ilmeisti koulupuku hankittiin. Oli kuulemma käynyt lampaiden keritsemistä katsomassa sekä kenguroita. Hänen siskonsa sanoi, että Instagramiin oli kuulemma tullut kuvia, joten pitihän minun sekin asentaa puhelimeeni, että vähän saan seurattua, että mitä siellä tapahtuu.

Sitten alkoi kuulua vähän enemmän, kun oli huomannut että hänen pankkikortti eikä Visa-korttikaan toiminut siellä. Eli ei saanut nostettua rahaa. Tätä asiaa sitten selvitettiin puolin toisin sielläpäässä ja täällä Suomenpäässä, mutta niin Visa kuin OP-pankkikaan eivät asialle voineet mitään. Ilmeisesti ongelma oli siellä päässä vastaanottavissa laitteissa, jotka mahdollisesti eivät sirullista korttia hyväksyneetkään. Ainoa vinkki oli, että kokeilisi useammassa laitteessa, mutta eihän pikkupaikkakunnalla nyt niin montaa paikkaa ole missä käyttää pankkikorttia. Sovittiin jo että hän avaa siellä paikallisen tilin, ja että siirrämme sinne rahaa. Rahan siirto olisi tullut maksamaan 30 euroa. Kun olimme jo viikon jälkeen tässä vaiheessa, niin yht'äkkiä se Debit-kortti sitten alkoikin toimimaan nostoautomaatissa, ja hän saikin nostettua rahaa. Ehkä jatkossa kun lähtee noinkin pitkälle matkalle, niin kannattaa ottaa pankkikortti ja luottokortti mahdollisesti eri pankeista, jotta voisi olla useampia mitä kokeilla. Se on jännä kun on nykyään on niin tottunut, että kaikki on automatisoitu, nopeaa ja helppoa, että kun tuleekin haasteita, niin sitten ihmetellään, että mitäs sitten. Ennen vanhaa sai nostettua passin kanssa rahaa luottokortilla pankissa, mutta nykyään sekään ei ole mahdollista turvallisuussyistä.

Se että lapsi lähtee maailmalle vuodeksi on varsinkin äideille tunteellinen asia. Rotary-vaihto-oppilaita lähti 14 nuorta Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, ja kun lentokentällä näin muita perheitä useampien äitien silmät olivat tomaatinpunaiset. Itse olin ajatellut, että en kyllä itke ja olen reipas ja rohkaiseva, mutta kun katselin punottavia poskia ja silmiä, niin kyllä se kyynel väkisin sieltä tuli. Tyttäreni sanoi, "älä itke" ettei hän itsekin alkaisia itkemään juuri ennen lähtöä, mutta en voinut sille mitään. Väkisinhän ne kyyneleet tuli. Tämä on äideille iso paikka varsinkin kun tietää, että eivät he samanlaisena takaisin sieltä tule vaan ovat kasvaneet vuoden varrella paljon. Vanhemmilla ei ole enää mitään kontrollia omaan lapseensa, ja hän on siellä itsensä ja muiden ihmisten varassa. Vaihto-oppilaskokemus on varmasti hieno ja kasvattava kokemus ja tuo paljon, mutta kyllä se on samalla meille vanhemmille luopumisprosessi meidän pienokaisista.  Ennen lähtöä itselläni oli kauhea paniikki, että olenko nyt sanonut kaikki mitä olen aina halunut sanoa, jottei ole jotain jäänyt sanomatta, ja jossain vaiheessa sitten tuli tunne, että kai ne on nyt sitten sanottu. Lähtiessä kun muutenkin oli kyyneleet silmissä, niin annoin vain ison halin ja sanoin mielessäni Hyvää matkaa!

Nyt kun olemme olleet yhtä lasta pienempi perhe niin on ollut varsin jännä tunne. Kyllä se yksikin persoona tuntuu perheessä ja koko perhedynamiikassa. Ja maitoakin kuluu paljon vähemmän... Olemme tyhjentänyt ja siivonnut tyttäreni kaappeja, jotta olemme valmiita uuden perheenjäsenen tuloon. Saamme nimittäin viikon päästä meille italialaisen vaihto-oppilaan asumaan viideksi kuukaudeksi. Innolla odotamme uutta kansainvälistä kokemusta hänen kanssaan.

Tehokas reissu kauniiseen Pietariin

Kesälomallamme lähdimme keskimmäisen tyttäremme ja pienen seitsemän hengen seurueen kanssa Pietariin kolmeksi päiväksi. Keskimmäinen tyttäremme on opiskellut venäjää neljänneltä luokalta asti, joten tavallaan tämä oli hänen kulttuuri- ja kielimatka. Meillä oli mukana loistava opas, ystävämme, joka on asunut Pietarissa ja osaa sujuvaa venäjää. Häneltä saimme paljon hyviä vinkkejä ja koko reissu oli todella helppoa, kun hän tiesi parhaimmat käytännöt ja pystyi venäjäksi tarvittaessa kysymään apua. Viihdyimme Pietarissa todella hyvin ja meillä oli upea matka.

Tässä muutama käytännön vinkki kaikille ensi kertaa Pietariin menijöille:

• Jos mahdollista ota hyvä opas mukaan, joka rakastaa maata ja osaa venäjää. Saat matkasta paljon enemmän irti, kun matkassasi on innokas opas.
• Älä juo kraanavettä
• Ruoka on hyvää, mutta katso vähän mitä syöt, kannattaa ehkä pysyä kypsennetyissä ruuissa ja pullovesissä tai paikallisessa samppanjassa ;) (tarkista aina kuohuviinin-/samppanjapullon hinta ennen tilausta). 
• Käytä pientä rahapussia ja säilö se sellaiseen paikkaan, minne taskuvarkaat ei pääse. Käsilaukuista varastetaan todella taidokkaasti vaikka pitäisit niistä kuinka lujaa kiinni. Erityisesti ruuhkaiset bussit ovat otollisia paikkoja taskuvarkaille. 
• Älä heitä vessapapereita tms. vessanpönttöön
• Ole avoimin mielin ulkomailla, joskus jotkut asiat toimivat eritavalla tai voi kestää vähän pidempään kuin olet tottunut. 
• Kiertele, katsele ja ihastele!

Tämä oli meidän perheen ensimmäinen matka Pietariin ja Venäjälle yleensäkin. Menimme Allegrolla ja kokonaisjunamatka kesti vain 3 tuntia ja 20 minuuttia. Tuntui että matka meni ihan sujauksessa ja eipä ihme, kun juna ajoi välillä 216 km tunnissa.

Viisumit hankimme Russian Expert:stä http://www.russianexpert.fi/
74 EUR/kpl ja ne tulivat viikossa. Siellä oli todella ystävällistä palvelua ja he ohjeistivat myös mitä maahantulokorttiin laitetaan.

Junaliput maksoivat edestakaisin 74 EUR /hlö menopaluulippu yhteensä.

Meridian hotellin löysimme keskustasta, ja se oli todella keskeisellä ja hyvällä sijainnilla, josta pystyi kävellen lähtemään katsomaan keskustan nähtävyyksiä, myös metro-asema oli lähellä. Huoneet olivat perussiistit, ja mikä meille oli tärkeää, että siinä oli oma wc ja kylpyhuone verrattuna, että olisi ollut yhteinen wc käytävällä. Hotellissa on aika tavalla portaita, joten se kannattaa huomioida eli ei sovi liikuntaesteiselle. Se mikä pitää muistaa on, ettei heitä vessapapereita vessanpönttöön, koska putket ovat todella kapeita ja varmasti menevät tukkoon.  https://www.tripadvisor.fi/Hotel_Review-g298507-d6876041-Reviews-Meridian_Hotel-St_Petersburg_Northwestern_District.html 
Jos menisin tuonne uudestaan niin en ostaisi siihen kuuluvaa aamiaista, koska se tarjottiin kadulla olevassa ravintolassa, jonka palvelu oli todella hidasta. Kadun varrella on paljon muitakin kivannäköisiä kahviloita.

Ensimmäisenä päivänä kävimme katsomassa  kuuluisaa Verikirkkoa.

Nimensä se on saanut siitä, että se on rakennettu paikalle, jossa tsaari Aleksanteri II murhattiin vuonna 1881. Keskiviikkoisin se on kiinni, eli silloin katsoimme vain ulkopuolelta, mutta palasimme sinne perjantaina ja pääsimme ihastelemaan kirkon huikean hienoa kattoa ja seiniä.

Pitihän meidän käydä myös kuuluisa Iisakin kirkko katsomassa vanhan sanonnan mukaan "Rakennetaan kuin Iisakin kirkkoa. Sekin oli kiinni ja sen huippu oli remontissa, mutta kiipesimme lukuisia portaita ylös ja pääsimme katselemaan hienoja maisemia. Pietarissa on myös todella mielenkiintoinen pienoismallimuseo, jossa piipahdimme ensimmäisenä päivänä.

Seuraava päivänä teimme retken Pietarhoviin. Seikkailimme sinne metrolla ja pienellä bussilla ja löysimme hyvin perille. Pietarhovin puistossa on 150 erilaista suihkulähdettä, ja olimmekin sellaisella golfkärrykierroksella puutarhassa, jossa valtavaa puutarhaa esiteltiin. Toki kävimme myös Pietarhovin sisällä, ja olimmekin jo kello 10 siellä odottamassa, että pääsemme sisään, kun se aukeaa kello 11. Se olikin hyvä suunnitelma, koska jonot Pietarhoviin ovat yleensä valtavat, ja voi olla että lippujonossa normaalisti menee tuntikausia.

Illan tummetessa kävimme vielä perinteisellä kanaalikierroksella, joka kesti tunnin. Se oli myös mukava tapa huilata jalkoja päivän retken jälkeen, ja vielä näimme kauniita maisemia Pietarista.

Päivien aikana kävimme pienissä kioskeissa ostamassa leipiä ja piirakoita, joita meillä oli retkillämme mukana. Ne ovat käteviä ja tuntuu, että löytyy monesta paikasta.

Lisäksi matkan varrella osui myös suklaakauppa, jossa oli taidokkaita suklaatöitä.

Viimeisenä päivänä kirjauduimme ulos hotellistamme ja jätimme kassimme hotellin laukkusäilytykseen, ja suuntasimme kohti Eremitaasia. Muutaman pysäkin matkallamme bussissa, rahapussini varastettiin käsilaukustani. Takanani oli tungosta ja vähän tuuppimista ja tönimistä. Varoittelin muuta matkaseuruettamme, että pitäkää kasseistanne kiinni kuten myös lipun myyjäkin teki. Ja vaikka olin pitänyt melkeinpä rystyset valkoisena käsilaukustani kiinni, niin kun tarkastimme laukkumme heti bussista poistuessamme tajusin, että minun lompakkoni oli viety varsin taitavasti. Siinä meni ajokortti, perheen Kela-kortit ja 110 euroa rahaa sekä tietty kiva lompakko lukuisine kanta-asiakaskortteineen. Passit ja matkalippumme oli säästynyt erillisessä taskussa käsilaukussani, ja pankkikortti minulla oli ollut erikseen farkkuni etutaskussa paikallisen rahan kanssa. Tässä oli jännitystä sitten koko rahan edestä!

Kun menimme Eremitaasin eteen lippujonoon taaksemme tuli joko sama tai uusi porukka, jotka kyttäsivät laukkujamme. Kun kiinnitimme heihin huomiota, niin  he lähtivät pois meidän takaamme, mutta isompi porukka oli järjestäytynyt Eremitaasin väliseen puistoon, jossa seurailivat turistien jonotusta, ja miespuoliset ihmiset tyhjensivät lompakkoja vähän iäkkäämmälle rouvalle, joka istui puiston penkillä.

Eremitaasissa oli aivan huikeita tauluja, veistoksia ja joka ikinen huone oli todella pramea. Kullan ja kimalluksen määrä oli valtava.

Allegro-junaa lähellä oleva metroasema oli remontissa kuukauden ajan, kun siellä korjattiin rullaportaita, joten jouduimme kulkemaan pikkubussilla yhdeltä metroasemalta sinne. Lähtiessämme kotimatkalle vahingossa hyppäsimmekin väärään bussiin ja ajoimme väärään suuntaan. Ystävällisesti bussikuski ohjeisti, että kannattaa jäädä seuraavalla pysäkillä pois ja mennä vastakkaiseen suuntaan. Koska aikaa oli enää 30 minuuttia ja seuraava bussi kulki vain 30 minuutin välein, oivalsimme pian, että emme kyllä bussilla enää ehdi perille. Oppaamme kysyi neuvoja kahdelta pysäkiltä olevalta naiselta, jotka ystävällisesti tilasivat meille kaksi taksia, joilla pääsimme sitten hurjaa vauhtia juna-asemalle. Olimme niin helpottuneita, että ehdimme junaamme, että pitihän meidän kotimatkalla ostaa ravintolavaunussa yksi kuohuviinipullo ja nautimme sen illallisen kanssa. Junamatka kotiin meni todella rattoisasti.

Kaikenkaikkiaan reissumme  kaikkine seikkailuineen oli todella onnistunut, ja voin lämpimästi suositella Pietarin reissua. Se on todella lähellä ja upea paikka kaikkine nähtävyyksineen.

Tässä vielä muutamia fiilistelykuvia herkullisista ruuista, mitä söimme.

Pelmenit

Blinit








Kievin kana
Ihanainen jäätee, joka tehtiin hienosta jääteelistasta tyttärelleni. Kummatkin kokit tulivat viereen katsomaan, että mitä mieltä hän oli siitä. Myöhemmin vasta tuli mieleemme, että ehkä jäät ovat tehty paikallisesta kraanavedesta, joka ei välttämättä olisi ollutkaan hyvä idea alunperin, mutta herkullinen se oli!

Mitä uutta sisäilmarintamalla?

Loppukevään 2017 aikana olimme vanhempainyhdistyksessä yhteydessä kaupungin sivistystoimeen ja Tilakeskukseen, ja järjestimmekin yhdessä heidän ja koulun kanssa vanhempainillan, jossa myös vanhemmat saivat esittää kysymyksiään ja huoliaan kaupungin virkamiehille. Lisäksi tilaisuudessa oli lastenlääkäri Tiina Tuomela kertomassa sisäilmaoireista vanhemmille. Tällaiset tilaisuudet ovat erittäin tärkeitä, jotta dialogi pysyy yllä puolintoisin.

Kaupunkimme sivistystoimi ja Tilakeskus suostuivat teetättämään koulumme kahteen eri rakennukseen homekoiratutkimukset ja saimme myös, E-keräin, ilman toksisuusmittaukset, jotka toteutettiin kesän 2017 aikana.  Nyt olemme kesän aikana saaneet jatkotoimenpidearvion mahdollisista remonteista, mutta saa nähdä mikä vaikutus niillä tulee olemaan varsinaiseen koulutyöhön ensi lukukaudella.

Se mikä on hieno parannus vuodenvaihteesta kaupunkimme toiminnassa, että nyt kaikki raportit tulevat kaupunkimme webbisivuille suoraan, josta niitä voi kaikki halukkaat lukea.
Tässäpä oiva esimerkki:
http://www.vantaa.fi/asuminen_ja_ymparisto/toimitilat_ja_kiinteistot/sisaymparistoasiat/ajankohtaisia_korjauskohteita

Se mikä on mielenkiintoista sisäilmahaasteissa, että kouluterveydenhoitaja on lapsen ensimmäinen kontakti sisäilmahaasteissa, mutta usein heidän keinonsa ovat rajatut, mitä he voivat asialle tehdä. Jos lapsi oireilee, niin he voivat antaa päänsärkypillerin, jottei lapsen tarvitse lähteä kotiin. Samaan aikaan paljon puhutaan, että kipulääkkeitä ei saisi syödä liikaa, ja sillä voi olla vakavia vaikutuksia terveyteen etenkin pitkäaikaisena käyttönä. On siis todella tärkeää, että sisäilmaoireilevat lapset eivät ole liian kauan kipulääkityksessä vaan saavat puhtaan, turvallisen kouluympäristön.

Lisäksi jos sisäilmahaasteisia lapsia ilmaantuu kouluterveydenhoitoon paljon vaikka yhtäaikaa, niin tämä kaikki on pois kouluterveydenhoitajan perustyöstä, jossa tulisi tehdä perusterveydenhuoltoa, -tarkastuksia yms. Tällaiset haasteet ovat valtava kuormitus myös siis kouluterveydenhoidolle, jota varmaan monikaan ei tule miettineeksi, kun keskustellaan sisäilmahaasteista koulussa.

Kevään 2017 aikana oli paljon kirjoittelua ja keskustelua sisäilma-asioista ja vaikutti, että tämä oli oikein kuuma peruna kuntavaaliehdokkaille. Toivotaan että tulevalla valtuustokaudella saadaan sisäilma-asioihin uutta suuntaa ja yhteistyötä kunnanvaltuutettujen, virkamiesten ja kuntalaisten kanssa hyvässä hengessä. Yhteisellä asiallahan tässä ollaan!

Julkinen kiitos näille kunnanvaltuutetuille 27.3.2017 allekirjoituksistanne!

Haluan kiittää näitä kaikkia kunnanvaltuutettuja, jotka allekirjoittivat kouluamme koskevan valtuustoaloitteen 27.3.2017.

Kaunis kiitos kaikkien oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilökunnan puolesta, että osoititte välittävänne tästä meille tärkeän asian edistämisestä!

Koulussamme on noin 840 oppilasta ja 80 henkilöstöön kuuluvaa työntekijää, joista 65 on opettajaa. Mikkolan koulun oppilaat koostuvat erilaisista sosioekonomisista taustoista ja koulussa on paljon myös eri kulttuuritaustaisia oppilaita. Koulu toimii kahdessa rakennuksessa Vegassa ja Lyyrassa (uudempi). Lyyra-rakennuksessa toimii myös koulun hammashoitola ja neuvola.

Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet henkilöt: 
Kimmo Kiljunen (sd.)
Tarja Eklund (sd.)
Hannu Kärkkäinen (sd.)
Christina Kassila (sd.)
Faysal Abdi (sd.)

Sirpa Kauppinen (vihr.)
Vaula Norrena (vihr.)
Sari Laakso (vihr.)
Sini Alén (vihr.)

Antero Eerola (vas.)
Jussi Saramo (vas.)
Minttu Sillanpää (vas.)

Timo Auvinen (ps.)
Jouni Herranen (ps.)
Johannes Nieminen (ps.)

Lasse Norres (kok.)

Valtuustoaloitteen teksti:

SELVITYS MIKKOLAN KOULUN SISÄILMAN MYRKYLLISYYDESTÄ JA TARPEELLISET TOIMENPITEET

Mikkolan koulussa on noin 840 oppilasta ja 80 henkilöstöön kuuluvaa työntekijää, joista 65 on opettajaa. Mikkolan koulun oppilaat koostuvat erilaisista sosioekonomisista taustoista ja koulussa on paljon myös eri kulttuuritaustaisia oppilaita. Koulu toimii kahdessa rakennuksessa Vegassa (Venuksentie 2) ja Lyyrassa (uudempi) (Lyyranpolku 2). Lyyra-rakennuksessa toimii myös koulun hammashoitola ja neuvola.

Mikkolan koulurakennuksia on korjattu vuodesta 2010 alkaen lukuisilla erilaisilla toimenpiteillä sisäilmaan liittyen, ja 2014 vuodesta alkaen on alettu keräämään oppilaiden oireilmoituksia kouluterveydenhoitajan toimesta. 30.5.2016 mennessä oireilmoituksia oli tullut 80 oppilaalta ja vuoden 2016 loppuun mennessä 39 uudelta oppilaalta, eli yhteensä 119 oppilasta on ilmoittanut sisäilmaoireista kouluterveydenhoitajalle vuoden 2016 loppuun mennessä. Mikkolan koulun vanhemmat ry:n mukaan 2017 aikana näitä ilmoittautumisia on tullut lisää. Seitsemän (7) opettajaa on menettänyt työkykynsä neljässä vuodessa. Nykyisistä opettajista tammikuun 2017 loppuun mennessä 16,9% (11/65) on ilmoittanut sisäilmaoireista työterveyshuoltoon.

Virallisten ilmoitusten lisäksi niin koulun henkilökunta kuin oppilaiden vanhemmat ovat huolissaan Mikkolan koulun sisäilman terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Mikkolan koulun opettajat ovat tehneet vetoomuksen 26.1.2017 kaupunginhallitukselle osoittaakseen huolensa Mikkolan koulun sisäilman tilanteesta ja Mikkolan koulun vanhemmat ry. on tehnyt vetoomuksia 1.2.2017 ja 12.3.2017 kaupunginhallitukselle sekä selvityspyyntöjä 20.2.2017 ja ehdotuksia 25.2.2017 tilakeskukselle sisäilman tutkimiseksi. Osa opettajista ja lasten vanhemmista on ottanut yhteyttä myös työsuojeluviranomaiseen ja mediaan, koska sisäilma-asioita ei ole saatu kuntoon lukuisista korjauksista huolimatta.

Osa Mikkolan koulun oppilaita on siirretty Rekolanmäen koululle kevätkaudelle 2016 suorittamaan opinnot loppuun ja koululla on järjestetty opetustiloja uudelleen sisäilmaoireileville opettajille. Yksi Mikkolan koulun oppilas on kotikoulussa, ja koululta on myös siirtynyt pois oppilaita ja henkilökuntaa, kun eivät voi olla koulun tiloissa.

Mikkolan koulun vanhemmat ry. on pyytänyt homekoiran käyttöä Mikkolan koulun sisäilman tutkimuksissa ja tilakeskus on ilmoittanut käyttävänsä sitä keväällä 2017. Homekoiran paikallistaa mahdollisen homeen, muttei pysty arvioimaan sisäilman myrkyllisyyden määrää, ja tämän takia Mikkolan koulun vanhemmat ry. on ehdottanut, että koulun sisäilman myrkyllisyys mitattaisiin esimerkiksi Elisa Aattela Oy:n tuottamalla A 4 E-keräimellä ja viemärihajuhaittapaikat S-keräimellä (havaitsee kaasumaiset rikkiyhdisteet rakenteista), jotta saataisiin faktatietoja koulun sisäilman terveellisyydestä ja turvallisuudesta mahdollisimman pian. Koulu on mukana Aalto yliopiston tutkimuksessa Lyyra rakennuksen osalta, jossa kyseistä sisäilmantoksisuutta on mitattu A 4 E-keräimellä, mutta akateemisen tutkimuksen tulokset ovat saatavissa tutkimussuunnitelman mukaisesti myöhemmin. Kyseisessä tutkimuksessa ei ole mitattu Vega-rakennuksen toksisuutta, eikä tutkimus auta lyhyellä tähtäimellä vanhempien ja opettajien huoleen.

Esitämme, että tilakeskus järjestää välittömät sisäilman toksisuuden/myrkyllisyyden mittaukset Mikkolan koulussa ja tekee tarvittavat laajemmat tutkimukset. On myös selvitettävä väliaikaisen parakin tai paviljongin tarvetta sijoitettavaksi Mikkolan koulun pihalle väistötilaksi lukuvuodeksi 2017-2018. Pidemmällä jännevälillä saattaa olla tarve rakentaa kokonaan uusi koulurakennus Mikkolaan. 

Vantaalla 27.3.2017

Kimmo Kiljunen

Millaisia kuntavaaliehdokkaita haluaisit äänestää?

Olen käynyt kovaa Jaakobin painia itseni kanssa viime kuukausien aikana, että miten suhtautuisin kuntavaaliehdokkaisiin.

Ystäväni kertoi, että helsingin puolella ei paljoa kuntavaaliehdokkaita näy. Korkeintaan saa ostoskeskuksessa kukkasen tai lapset saavat ilmapallon. 

Minulla on vähän eri kokemus 2017 kuntavaaliehdokkaista, jotka tuntuvat että tulevat melkeinpä iholle... Kuten aikaisemmin olen todennut sisäilmaongelmat todellakin nostattavat tunteita pintaan ja sitä kautta tuo esiin sen, miten ihmiset käyttäytyvät haastavissa tilanteissa. Koulumme sisäilma-asioiden osalta olen saanut todella ihmetellä eri kuntavaaliehdokkaiden käyttäytymistä. Jossain välissä tuntui, että minulla ei ihan oikeasti ole kuin iso lista ihmisiä, ketä en ainakaan äänestä. Aloin jo olla varsin epätoivoinen asian suhteen. Minulle henkilökohtaisesti on tärkeää se, MITÄ tehdään ja MITEN asioita viedään läpi sekä MITEN asioista kommunikoidaan.

Tiedän kuitenkin, että on tärkeää äänestää ja haluan toimia vastuullisena kuntalaisena ja hyvänä roolimallina myös lapsille asian suhteen.

Jan Edelmannista (kok.) minulla on jo ihan oma blogitekstini ja hänen käyttäytymisestään.
http://mosaiikkiblogi.blogspot.fi/2017/03/avoin-kirje-jan-edelmannille-mita-te_29.html 

En oikein tiedä, miten suhtautuisin Markku Naumaseen (ps.) joka soitti minulle perjantaina juuri ennen hiihtolomaa 18.2.2017, ja esitteli itsensä opetuslautakunnan jäsenenä, ja aloitti puhelun sanoilla, että "Olet kuulemma nostanut kätesi pystyyn yhteisen keskustelutilaisuuden järjestämisestä..." Hän vaati minua pitämään vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana Vanvary:n kanssa "hätäkokouksen" koulumme sisäilma-asioihin liittyen, johon viitattiin myös HS:n artikkelissa 14.2.2017 http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005088117.html. Hän sanoi mm. että koulumme sisältää sädesientä ja jos hänellä olisi lapsi koulussa, niin ottaisi hänet välittömästi pois koulusta. Kun sanoin, että mielelläni pidän keskustelutilaisuuden koulun kanssa asiasta vanhemmille, niin hän hermostui ja huusi, että ajattelen kuin virkamies, enkä välitä koulun lapsista. Hän sanoi, että en ole kykenevä toimimaan koulumme vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana.

Kyseinen henkilö ei lainkaan kysynyt, että mitä olimme jo asialle tehnyt vanhempainyhdistyksenä siihen mennessä vaan huusi ja syytti minua, etten välitä lasten terveydestä, enkä ota asiaa vakavasti. 

Lupasin hänelle, että käsittelemme mahdollisen "hätäkokouksen/keskustelutilaisuuden" ohjelmaa vanhempainyhdistyksenä, kun hän sen lähettää. (Sitä ei ikinä kuulunut) Seuraavana päivänä soitin ja tiedustelin vielä, että missä vaiheessa hän on sitä ohjelmaa lähettämässä, koska tuleva viikko oli hiihtolomaviikko, jolloin suurin osa oli lomalla. Sanoin että tottakai otan asian vakavasti, jos opetuslautakunnan jäsen soittaa tavalliselle kuntalaiselle ja kertoo tällaisen asian. Tässä vaiheessa hän sanoi, että tämä oli hänen henkilökohtainen mielipide, ja kysyi että mitä mieltä minä olin...

Mielestäni tällaiset asiat eivät ole mielipideasioita vaan täytyy perustua faktatietoihin.

Lähetin hänelle vielä kirjallisen kysymyksen 20.2.2017, että mihin faktaan hän perustaa "mielipiteensä" että koulussa olisi sädesientä. Toki laitoin kysymyksen myös tilakeskuksellekin, ja samalla tiedustelin, että olisiko mahdollista järjestää homekoira koululle tekemään tutkimuksia.

Olin myös 18.2.2017 laittanut viestin kaupunginhallituksen puheenjohtajalle Tapani Mäkiselle (kok.) tästä huolesta, että koulussamme epäillään olevan hometta, ja pyytänyt häntä mahdollisesti omalta osaltaan viemään asiaa eteenpäin. 22.2.2017 Vantaan kaupungilta tulikin tiedote, jossa kerrottiin, että homekoira otetaan myös koulumme sisäilmatutkimuksiin mukaan.

Markku Naumanen soitti minulle vielä uudestaan 14.3.2017, kun olin kertonut Vanvary:n sisäilmatoimikunnan puheenjohtajalle, että emme tule pitämään kuntavaaliehdokkaille "hätäkokousta/keskustelutilaisuutta". Hän sanoi, että on todella pettynyt tästä asiasta ja taas sain häneltä kylmää kyytiä ja uhkauksen, että onko minulle ok, että medialle annetaan lausunto, että minä vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana menen virallisen kanavan kautta koulumme sisäilmankäsittelyn osalta.

Tämä sopi minulle varsin hyvin, ja teinkin siitä erillisen mielipidetekstin Vantaan Sanomiin, jotta se tulisi itseni kirjoittamana eikä jonkun muun kirjoittamana. Onpahan se sitten mustaavalkoisena. 

Vaikka Markku Naumanen varsin provokatiivisesti esitti asiansa, enkä ollut kyllä todellakaan iloinen siitä, millä tavalla hän asiansa esitti, niin sai se minussa ainakin "vipinää kinttuihin". Ehkä aika näyttää myöhemmin, että oliko se hyvä vai huono...

Joskus räyhäämisenkin takaa voi kuunnella sitä hiljaista signaalia, mitä halutaan viestiä. Kaikista kauheintahan tässä on, että hän voi olla myös oikeassa... Se mitä en halunut, oli huolestuttaa muita vanhempia tästä asiasta, ja toivoinkin, että asiaan puututaan mahdollisimman pian, ja onneksi siihen oli hiihtolomalla vielä aikaa. 22.2.2017 tulikin Vantaan kaupungin tiedote, jossa oli mm. seuraava teksti:

"Ympäristökeskus tulee tekemään kattavan tarkastuksen molempien koulurakennusten tilojen terveellisyydestä ensi viikolla. Lisäksi tilakeskus käyttää homeiden aistimiseen koulutettuja koiria osana tutkimusten tekemistä mahdollisten ongelmakohtien havainnoimiseksi. Tilakeskus tulee hankkimaan riittävän määrän tehokkaita ilmanpuhdistimia ja suunnitelma puhdistimien hankinnasta on työn alla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tekee työsuojelutarkastuksen kohteessa 27.2.2017."
( http://www.vantaa.fi/uutisia/kaikki_uutiset/101/0/130499 )

27.2.2017 Vantaan Sanomat kirjoittikin, että koulullemme tulee 55 uutta ilmanpuhdistinta:
http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/490923-mikkolan-koulu-saa-yli-50-uutta-ilmanpuhdistinta

22.3.2017 tuli Vantan kaupungin tiedote, jossa sanottiin että Ympäristökeskuksen terveydensuojelutarkastajat tekivät tarkastukset koulumme kummassakin rakennuksessa 1.–3.3.2017. Tämän lisäksi Aluehallintovirasto teki koulussa työsuojelutarkastuksen 27.2.2017, mutta raportti ei ole vielä valmistunut. Lähde: http://www.vantaa.fi/sisailma/tiedotteet

Avoin kirje Jan Edelmannille - Mitä Te olette tehneet koulumme sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi?

Hyvä kuntavaaliehdokas Jan Edelmann (kok.), 

Olette kirjoittaneet Vantaan Sanomiin 29.3.2017 Vaaliareenalle  otsikolla "Sisäilmaongelmat ovat paljastaneet kaupungin johtamisessa vakavia ongelmia" ja olette kritisoineet kaupungin johtoa ja vedonneet äänestäjien vastuuseen sisäilmaongelmissa. Haluaisin kysyä Teiltä, että

• mitä Te olette konkreettisesti tehneet koulumme sisäilmaongelmien osalta?
• miksi meidän kuntalaisten pitäisi äänestää juuri Teitä kuntavaaleissa?

Olette osoittaneet kiinnostusta meidän koulun sisäilma-asioihin. Olette mm. toimineet vielä 6.3.2017 asti Vantin hallituksen jäsenenä. Vantti vastaa koulujen siivouksesta sekä ateria- ja kiinteistöpalveluista. Olen Teiltä tiedustellut 28.2.2017, että onko Teillä mahdollisuutta perehtyä koulussamme käytettyihin kemikaaleihin ja -puhdistusaineisiin yhdessä Vantin johdon kanssa, että ovatko ne turvallisia ja terveellisiä, ja olen saanut tiedon että kemikaaliluettelo on teille toimitettu.

13.3.2017 lähetin teille viestin, jossa tiedustelin, että miten olette käyttäneet Vantilta saamaanne tietoa  puhdistuskemikaaleista ja arvioinut niiden turvallisuutta ja terveyttä. Tai oletteko Te laittaneet ne eteenpäin tutkittavaksi? Tai onko Teillä omaa näkemystä siitä, että täyttävätkö ne turvallisuuden kriteerit?

Samoihin aikoihin sain tiedon, että keräsitte Facebookin Vantaan Puskaradio -ryhmässä Mikkolan koulun ja muiden koulujen/päiväkotien vanhemmilta "mystisiä" oireita koulumme oppilailta. Kuvaatte viestissä tarkkaan sisäilman aiheuttamia oireita, ja pyydät lähettämään tiedot sähköpostilla teille.

13.3 pyysin Teilta reksiteriselostetta nähtäväksi, siitä mikä on tietojenne keräämisen tarkoitus ja esitin teille seuraavat kysymykset:

• Kuka tietoja käyttää ja mihin tarkoitukseen?
• Miten olette varmistanut tietosuojan, yksityisyyden suojan ja tietoturvan, kun käsittelette arkaluontoisia asioita? 
• Miten otatte lasten oikeudet huomioon lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä, kun käsittelette heidän arkaluontoisia asioita?
• Oletteko perehtynyt siihen ketkä saavat käsitellä terveystietoja?

Olen myös kertonut Teille, että jokaisessa organisaatiossa on tietyt ennalta sovitut pelisäännöt, joita noudattamalla asioita edistetään. Kun niistä poiketaan, niin sillä on aina seurauksia, jotka ei aina edesauta asioiden eteenpäinviemisessä. Lisäksi olen maininnut Teille, että olen erittäin huolestunut, että Mikkolan koulun lasten terveystietoja kerätään erilaisin menetelmien ohi virallisten kanavien.

Olen laittanut Teille vielä tiedoksi oheisen ohjeistuksen Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=351

Olen pyytänyt Teiltä vastausta tämän asian tiimoilta.

14.3.2017 olen saanut Teiltä oheisen viestin:
"Luuletko tosiaan, että annan sinulle mitään tietoja, jotka ovat luottamuksellisia ja kirjesalaisuuden piirissä olevia? Tietosuojavaltuutettu ei tule noteeraamaan asiaa mitenkään.

Mitä tulee siivousaineisiin niin, niillä ei ole mitään väliä, kun koulu vuotaa kuin juustohöylä.  Voit rauhassa odotella tästä raporttia sillä aikaa, kun lapset sairastuvat koko ajan pahemmin.

Hyvä, että kehotat lasten vanhempia ilmoittamaan sairauksista virallisille tahoille. Sitä ei ole nyt tehty tarpeeksi.

Ystävällisin terveisin,
Jan Edelmann"

Hyvä Jan Edelmann: kyseessä on Tietosuojalaki: 
En ole ollut kysymässä Teiltä lähetettyjen tietojen sisällöstä terveystietojen osalta vaan laillista rekisteriselostetta. Jos joku taho kerää sähköisesti tietoja, siitä tulee olla rekisteriseloste Henkilötietolain mukaisesti http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523

Siinä on myös kohta:  Luku 3: 11 § Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto kohta 4)

"Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:

3) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia"

Kysyisin Teiltä Jan Edelmann, mitä Te olette tehneet Mikkolan koulun sisäilmaongelmien hyväksi, paitsi provosoineet sosiaalisen median kanavilla kouluamme? Olisiko Teidänkin aika kurkata peiliin eikä vain syyttää muita tästä kompleksisesta ongelmasta?

Kunnanvaltuuston jäsen Vantaalla - Miksi et välitä lasten/nuorten hyvinvoinnista ???

Hei kunnanvaltuuston jäsen Vantaalla, 
Onko sinulla omaa lasta, naapurin lasta tai sukulaisen lasta Vantaalla? 

Miltä sinusta tuntuisi,

• jos lähettäisit aamulla lapsesi kouluun, josta et ole ihan varma, että onko se "myrkkykoulu", josta lapsesi voi sairastua? - jopa pysyvästi.
• Jos luet tutkimusraportteja kyseisestä koulurakennuksesta ja näet, että paikoitellen kosteusprosentti on jopa 100%. Puolisosi tutkii niitä myös ja ihmettelee ääneen, "että miten ihmeessä näissä ontelolaatoissa on vettä näin paljon" ja kyselee, että missäspäin niitä puhtaita, terveitä kouluja olikaan ja alkaa katsomaan asuntoilmoituksia.
• Kukaan ei vastaa kunnalla suoraan kysymykseesi, että onko koulussamme sädesientä ja onko koulumme "homekoulu," josta lapset tulee välittömästi siirtää väistötiloihin. 
• Samaan aikaan luet lehdistöstä, kuinka moni opettaja tai henkilöstö on koulussa sairastunut ja jopa työkyvytön. 
• muut vanhemmat kertovat omien lasten sisäilmaoireista ja sairastumisista kyseisessä koulussa.
• Alat saamaan peloillesi myös faktatietoa, että jotain on vialla. 
• Saat jopa kotiin puhelun opetuslautakunnan jäseneltä, joka sanoo, että jos hänellä olisi lapsi koulussa niin ottaisi hänet VÄLITTÖMÄSTI pois koulusta. 

Opetuslautakunnan jäsen soittaa perjantaina juuri ennen hiihtolomaa kotiisi, ja kertoo että lapsesi koulussa on mahdollisesti sädesientä, ja lapset pitäisi ottaa koulusta pois välittömästi. 
- Hän siis soittaa TAVALLISELLE kuntalaiselle tästä asiasta, ja syyttää siitä etten ota asiaa vakavasti. 

Kuka tuollaista ei voisi olla ottamatta vakavasti. Minusta tämä on vahva viesti, että kaikki ei todellakaan ole kunnossa.

Tavallisena kiireisenä, työssäkäyvänä, kolmen lapsen äitinä, minulla ei olisi aikaa alkaa perehtymään kuntalaisvaikuttamiseen ja kunnan kiemuroihin, kuka vastaa mistäkin ja kenelta voi pyytää mitäkin tietoa ja miten. Samaan aikaan pitää perehtyä sisäilmaongelmiin, mistä ne koostuu. Lukea erilaisia tutkimusraportteja, tutkimuksia ja alkaa kirjoittamaan erilaisia aloitteita, selvityspyyntöjä ja ehdotuksia, kun tieto alkaa lisääntyä. TAVALLISENA KUNTALAISENA haluaisin oikeasti tehdä töitäni, keskittyä arkeeni perheeni kanssa, viettää normaalia hiihtolomaa nauttien perheeni kanssa, vanhempainyhdistyksessä tehdä kaikkea kivaa yhdessä koulun kanssa mikä eroaa työstäni: myydä vaikka arpoja tonttulakki päässä joulumyyjäisisissä.

Tämän takia olen äänestänyt teitä - kuntavaaliehdokkaita, jotta te teette työnne, ja minä saan keskittyä työhön, jotta voin maksaa veroja tavallisena kuntalaisena.

Kun sitten näen, että jotkut kunnanvaltuustonjäsenet ovat OIKEASTI perehtyneet asioihin ja heillä on ratkaisuehdotuksia sisäilmaongelmiin, niin ihmettelen vaan, että MIKSI ETTE OLE ALLEKIRJOITTANEET NÄITÄ VALTUUSTOEHDOTUKSIA? Ihan vaan allekirjoitus olisi riittänyt, ilman sen kummempaa ponnistelua.

Mitä tietoa teillä on enemmän, että tiedätte, että nämä eivät ole tarpeellisia?

Maanantaina 7.3.2017 oli Vantaan kunnanvaltuuston kokous, jossa jätettiin kaksi valtuustoaloitetta liittyen lasten ja nuorten hyvinvointiin, sisäilman turvallisuutteen ja terveyteen. 

1. Kimmo Kiljunen (sd) jätti valtuustoaloitteen, jossa esitetään, että Mikkolan koulussa teetätettäisiin välittömät sisäilman toksisuuden/myrkyllisyyden mittaukset sekä tarvittavat laajemmat sisäilman tutkimukset. Sekä selvitetään väliaikaisen parakin ja paviljongin tarvetta sijoitettavaksi koulun pihalle väistötilaksi lukuvuodeksi 2017-2018. --> Tähän tuli 15 allekirjoitusta! 

2. Sirpa Kauppinen (vihr.) teki valtuustoaloitteen, jossa ehdotetaan, että Vantaan päiväkotien terveellisyys tarkistetaan e-keräimellä. --> Tähän tuli 20 allekirjoitusta!

Jos te ette tiedä, mikä on e-keräin ja s-keräin, niin ottakaapa selvää, ei se ole vaikeaa. Internet on pullollaan siitä tietoa. Ja voitte vaikka soittaa asiantuntijoille siitä ja kysyä, jos ette usko. Itse soitin Elisa Aattelella helmikuussa 2017 ja kysyin siitä, miten se toimii ja kysyin myös suoraan sen hinnoista. Tämä tutkimus ei ole kyllä hinnasta kiinni. 

Olen yrittänyt myös selvittää, että onko esimerkiksi mahdollista maksaa se vanhempainyhdistyksen kautta, jos kunta ei katso tarpeelliseksi sitä. Haluaisimme poissulkea tämän vaihtoehdon. Voimme vaikka kerätä rahat ja järjestää tutkimuksen, ja antaa kaikki tiedot tilakeskuksen ja kunnan käyttöön. Tähänkään en ole saanut vastausta mistään, että olisiko meillä laillisesti oikeutta se teetättää. 

3. Myös Vaula Norrena (vihr.) on tehnyt aikaisemmin valtuustoaloitteen sisäilmasairaille sopivien koulutilojen saamiseksi aikaisemmin. http://www.vaulanorrena.com/valtuustoaloite-sisailmasairaille-sopivien-koulutilojen-saamiseksi/ --> Tähän tuli 22 allekirjoitusta!

Lisätietoja A 4 E-keräimestä ja sen käytön kustannuksista
Mikrobiologi, Helsingin yliopiston professori emerita, Mirja Salkinoja-Salonen on johtanut tutkimusta myrkyllisen sisäilman ja sairastelun välillä olevasta yhteydestä. (Helsingin yliopiston tiedote 21.2.2017, Yle uutiset 21.2.2017, HS 21.2.2017). 

Elisa Aattela Oy on kaupallistanut Mirja Salkinoja-Salosen tutkimusryhmän kehittämät sisäilman tutkimusvälineet A 4 E-keräimen (sisäilman toksisuuden/myrkyllisyyden mittaamiseksi) ja S-keräimen (kaasumaisten rikkiyhdisteiden havaitsemiseksi). http://sisailmatutkimuspalvelut.fi

Tekniikaltaan menetelmä on edullinen, helppokäyttöinen ja mahdollistaa useiden näytteiden analyysin samalla kertaa.

A 4 E-keräimen yhden näytteen otto ja analysointi maksaa 299 EUR + alv (370 EUR sis. alv) ja seuraava näyte samaan aikaan otettuna on 209 EUR + alv (260 EUR sis. alv). Näytteen ottoon menee noin tunti ja tutkimuksen tulokset on saatavissa viikossa. (Puhelinhaastattelu 22.2.2017 Tiina Mehto - Elisa Aattela)

Lisätietoja e-keräimestä ja tutkimusmenetelmästä:

Lisätietoja:

• https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/123993_Elisa_Aattela_Hameenkylan_koulun_vesinaytetulokset.pdf
• http://www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmastoseminaarit/Sisailmastoseminaari-2016 Esimerkiksi: Erottaako E. coli –lux menetelmä vauriokohteet terveistä rakennuksista?, Janne Atosuo

• Kyseistä tutkimusmenetelmää on käytetty mm. Hämeenkylän koulun tutkimuksessa  https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/123992_Elisa_Aattela_Hameenkylan_koulun_raportti_07032016.pdf

Tästä on kirjoitettu myös blogeja:

• Satu Hassi 13.3.2017 http://www.satuhassi.fi/2017/hometaloista-ja-sairastumisista/

Sinun lapsesi on minun lapseni

Miltä sinusta tuntuisi, jos et saisi hengitettyä? Voisit olla tilassa 10 minuuttia, ja sinun kasvosi menevät punaiseksi ja tuntuu, että et saa henkeä. Sinun pitäisi mennä avoimen ikkunan ääreen hengittämään.

Mitä jos tämä olisi sinun lapsesi, naapurisi lapsi tai sukulaisesi?

Mitkäs ne olikaan ne ihmisen perustarpeet?

Maslowin tarvehierarkian mukaan ensin tulee olla täytetty ihmisen perustarpeet: vesi, ravinto ja hengitys, ja taata selviytyminen. Nämä ovat elämän jatkumiselle välttämättömät fysiologiset tarpeet.

Ihmisillä on myös muita tarpeita, joita pidetään inhimilliseen elämään kuuluvina perustarpeina. Hierarkian mukaan jokaisen alemman tason tulee joltain osin olla tyydytetty ennen kuin seuraavan, ylemmän tason tarpeet alkavat viritä.

Ihmisillä pitää olla turvallinen paikka olla ja elää sekä emotionaalinen turvallisuus.
Nämä kaikki perustarpeet ovat edellytyksenä, että ihmisellä on mahdollisuus toteuttaa itseään.

Kun puhumme sisäilmaongelmista, niin puhumme perustarpeista, jotka meidän tulisi taata lapsillemme.

Täytyy sanoa, että olen pöyristynyt, että Suomessa, jonka pitäisi olla sivistysvaltio, meillä on tällainen valtava haaste ratkaistavana.

Lapset ja nuoret ovat meidän tulevaisuus. Emme kai halua, että valmistamme heidät 9-vuotisen peruskoulun jälkeen sairaiksi? 

Vaikka omat lapseni juuri nyt eivät sisäilmaoireile, niin minulla on valtava huoli jo oireilevista lapsista. - Minulle sinun lapset ovat minun lapsia!

Toivoisin todellakin, että ne jotka pystyvät päättämään asioista todella suhtautuvat vakavasti tähän. Kunnanvaltuuston jäsenet voivat osallistua hyvän, terveellisen ja turvallisen sisäilmanedistämistä edistävien valtuustoesityksiin allekirjoituksillaan yli puoluerajojen, kun allekirjoittavat vetoomuksia.  Täytyy olla rohkeutta nousta egonsa yläpuolelle ja tehdä yhteistyötä, on kyse meidän kaikkien lapsista, nuorista ja tulevaisuuden veronmaksajista!


Lisätietoja:

YK:n lapsenoikeudet (artiklat 3, 4, 5 ja 6)

• http://lapsiasia.fi/lapsen-oikeudet/ykn-lapsen-oikeuksien-yleissopimus/

Perusopetuslaki (29 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön) ja

• http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

Työturvallisuuslaki (8§, 10§, 32§, 33§, 38§, 40§, 61§) sekä

• http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuudesta ja terveysvaatimuksista (577 / 2003) (2§ ja 9§)

• http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030577

 - edellyttävät huolehtimaan lasten ja nuorten sekä kouluhenkilökunnan turvallisuudesta ja terveydestä.

Nyt nähdään, ketkä kunnanvaltuutetut Vantaalla haluavat edistää oikeasti koulumme sisäilma-asioita

Tänään 27.3.2017 Kimmo Kiljunen jätti valtuustoaloitteen, jossa pyydettiin selvitystä Mikkolan koulun sisäilman myrkyllisyydestä ja tarpeellisista toimenpiteistä. Valtuustoaloitteessa sanotaan mm.

" Esitämme, että tilakeskus järjestää välittömät sisäilman toksisuuden/myrkyllisyyden mittaukset Mikkolan koulussa ja tekee tarvittavat laajemmat tutkimukset. On myös selvitettävä väliaikaisen parakin tai paviljongin tarvetta sijoitettavaksi Mikkolan koulun pihalle väistötilaksi lukuvuodeksi 2017-2018. Pidemmällä jännevälillä saattaa olla tarve rakentaa kokonaan uusi koulurakennus Mikkolaan."

Arvostan suuresti häntä, että hän aidosti kuunteli ja sanoi, että on käytettävissä mahdollisen valtuustoaloitteen osalta, jos sille on tarvetta. Kyllä näkee, että hän on aidosti myös kansan edustaja tai tässä tapauksessa kuntalaisten edustaja.

Sisäilma-asioissa olen puolueesta riippumaton, minulle on ihan sama mitä puoluetta henkilö edustaa, jos hän vaan aidosti vie asioita eteenpäin. Monet vaan puhuu, mutta arvostan todella niitä, jotka myös jotain tekevät!

Innolla odotan näkeväni, ketkä kaikki ovat allekirjoittaneet valtuustoaloitteen koulumme sisäilmantutkimisen puolesta ja väistötilojen tarpeen selvittämisestä.

Vanhempainyhdistys myrskyn silmässä sisäilma-asioista

Se mikä lopullisesti sai minut aloittamaan tämän blogin kirjoittamisen, oli erään pääkaupunkiseudun yhtenäiskoulun sisäilmaongelmat. Toimin kyseisen koulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana ja olemme yhdistyksessä vieneet sisäilma-asioita eteenpäin yhdessä koulun johdon kanssa. Olemme säännöllisesti tavanneet koulun johtoa, ja he ovat kertoneet missä mennään sisäilmantutkimuksissa ja korjauksissa.Vuonna 2016 syksyllä sovimme, että aina koulukohtaisen sisäilmaryhmän kokouksen jälkeen istumme joko rehtorin tai vararehtorin kanssa alas, ja meille kerrotaan terveiset asian käsittelystä.

Loppuvuodesta 2016 ja alkuvuodesta 2017 minua lähestyttiin ensimmäistä kertaa ulkopuolisten ns. sisäilma-aktiivien kautta useammalta taholta, jotka vihjailivat, spekuloivat ja provosoivat koulumme sisäilma-asioista. Kun aloin tarkemmin kyselemään mihin perustavat väitteensä niin sain "kylmää kyytiä". Faktoihin perustuvaa tietoa en saanut. Heillä itsellään ei ollut lapsia meidän koulussa. Tämä itsessään jo ihmetytti minua. Kun tavallisena ihmettelevänä kuntalaisena kysyin tarkennusta näihin, niin viha kääntyi minuun. 

Helmikuussa 2017 minua alettiin painostaa, että minun pitäisi järjestää keskustelutilaisuus yhdessä Vanvary:n kanssa "tietyille" tahoille. Kun aloin kysyä, että ketä nämä "tietyt" tahot olivat, niin käytännössä ne oli 2017 kuntavaaliehdokkaita. Kun sanoin, että mielelläni järjestän keskustelutilaisuuden vanhemmille yhdessä koulun kanssa, niin tätä vähäteltiin, ja painostus vaan jatkui myös muiden tahojen kautta.   

Lopulta tapasin Vanvary:n sisäilmatoimikunnan puheenjohtajan yhdessä koulun rehtoreiden kanssa. Hänen tapaamisen tavoite oli järjestää yhteinen keskustelutilaisuus vanhempain-yhdistyksemme kanssa. Lopulta sanoin kirjallisesti hänelle, että vanhempainyhdistys on poliittisesti sitoutumaton emmekä tule järjestämään kuntavaaliehdokkaille mitään tilaisuutta, jossa koulumme sisäilma-asioita ruoditaan näiden toimesta. Käytännössä näin, että tämä ei todellakaan olisi ollut vanhempien keskustelutilaisuus, vaan vaalitilaisuus kuntavaali-ehdokkaille.

Toki harkitsimme tämän tilaisuuden järjestämistä vanhempainyhdistyksessä, mutta tilaisuuden runkoehdotusta emme saaneet pyynnöstämme huolimatta. Jos olisimme tällaisen järjestäneet, niin miten olisimme rajanneet, että ketä sinne pääsee mukaan, mistä puolueista vai olisiko kaikista puolueista pitänyt päästää, ja kuinka monta. Ja kuka oikeasti olisi halunnut kuulla tätä nokittelua, piikittelyä ja mahdollisesti myös virkamiesten syyttelyä. 

Olisi luullut, että kirjallinen selvitys olisi riittänyt, että emme pidä tilaisuutta, mutta ei vaan riittänyt, siihen vielä päälle tuli puheluita, joissa jatkettiin painostusta ja syyttelyä etten välitä lasten turvallisuudesta tai terveydestä, enkä käytä tätä tilaisuutta hyväkseni edistääkseni virkamiesten painostusta. Sanoin että mielellämme pidämme keskustelutilaisuuden yhdessä koulun kanssa vanhemmille. 

Myöhemmin näin videon youtubessa, jossa mm. Hämeenkylän koulun rehtori oli kuvannut Hämeenkylän koulun tilannetta, ja huomasin että ihan samat piirteet oli tässä meidänkin koulun sisäilma-asian käsittelyssä. Paljon on huhupuheita, spekulointeja yms. Ja täytyy sanoa, että vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana pelkästään näiden selvittelyihin on mennyt tuhottomasti aikaa.

Video, jossa Rehtori Pasi Majasaari kommentoi Hämeenkylän koulun sisäilmatilannetta
 https://www.youtube.com/watch?v=AaSP0FEMjss

Samaan aikaan on täytynyt viedä myös tätä tärkeää asiaa eteenpäin, tehdä vetoomuksia, selvityspyyntöjä ja ehdotuksia kuntapäättäjille. Ja lisäksi olemme pitäneet rehtoreiden kanssa yhteyttä tiiviisti. Olen todella iloinen siitä, että olemme pitäneet vuosien varrella aktiivisesti yhteyttä koulun johtoon vanhempainyhdistyksenä, ja meillä on molemminpuolinen luottamus. Tämän vaikean asian käsittelyn osalta on ollut hyvä, että luottamus on jo ollut pohjalla, joten on ollut helpompi käsitellä asioita. 

Vanvary:n sisäilmatoimikunnan puheenjohtaja sanoi minulle, että olemme kuulemma ainoa vantaalainen vanhempainyhdistys, joka menee virallisen kanavan kautta tämän asian osalta.

Olen useampaan kertaan sanonut Vanvary:n sisäilmatoimikunnan puheenjohtajalle, että he tekevät tärkeää työtä tämän sisäilmatietoisuuden lisäämisellä, ja arvostan heidän tekemää työtä mm. Hengitysliiton kanssa  tekemillä lisämateriaaleilla vanhemmille. Olenkin ehdottanut heille, että jos he järjestäisivät mieluummin tilaisuuden kaikille vantaalaisille vanhemmille, jossa olisi esimerkiski Tiina Tuomela, lastenlääkäri kertomassa, sisäilmaoireista ja muita luennoitsijoita esimerkiksi kertomaan, miten homekoiraa käytetään sisäilmantutkimuksessa tai uusimmista sisäilmantutkimus-menetelmistä kuten e-keräimestä (sisäilman myrkyllisyyden/toksisuuden mittaaminen) ja s-keräimestä (rikkiyhdisteiden havaitseminen rakenteista) tai puhdistusaineiden kemikaaleista ja mahdollisesti niiden aiheuttamista sisäilmakuormasta. 

Vanvary oli pitänyt syksyllä 2016 ja maaliskuussa 2017 koulumme sisäilmaan liittyviä tilaisuuksia, jonne ei oltu kutsuttu vanhempainyhdistyksemme jäseniä saati koulun johtoa. Ihmettelin suuresti, että mitä ihmeen tilaisuuksia nämä ovat olleet. Ja sain huhupuheen kautta kuulla, että ne oli järjestetty tietyille opettajille ja poliitikoille. Monta kertaa kysyin itseltäni, että ketähän Vanvary oikein edustaa. Me olimme heidän jäsen, eivätkä he olleet kertaakaan kysyneet meitä osallistumaan näihin kokouksiin.

Vanvary:sta ilmoitettiin meille 14.3., että he eivät aio tehdä yhteistyötä vanhempain-yhdistyksemme kanssa. Se mikä tässä oli huvittavaa, että emme olleet vielä yhteistyötä pyytäneetkään heiltä ja koska me olimme heidän jäsen eikä he meidän jäsen, käsittelimme asiaa vanhempainyhdistyksemme kokouksessamme ja päätimme erota Vanvary:stä virallisesti, koska toimintatapamme eroavat niin paljon toisistaan.

Toisen tahon osalta minua mm. uhkailtiin medialla, että onko ok, että kerrotaan medialle, että vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana vien asioita eteenpäin virallisen kanavan kautta.
Eihän siinä auttanut sanoa, kuin siitä vaan, kyllä tämän voi medialle kertoa. Minun oli helppo näin sanoa, koska nämä asiat lukevat meidän vanhempainyhdistyksemme säännöissäkin, että teemme kodin ja koulun välistä yhteistyötä, ja olemme poliittisesti sitoutumaton. Sinänsä minulla ei ole mitään poliitikkoja, virkamiehiä tai toimittajia vastaan. Minulle tärkeintä on, että oikeat ihmiset edistävät tätä tärkeää asiaa, jotka asioihin voivat vaikuttaa ja mahdollisesti myös päättääkin.

Päätin että mieluummin kirjoitan itse kantamme Vantaan Sanomiin, kuin sen että tulen lukemaan sen jonkun muun kirjoittamana. Ja alla oleva mielipidekirjoitukseni julkaistiinkin 19.3.2017 Vantaan Sanomissa.

Miksi lasten/nuorten sisäilmaoireiden kerääminen emailitse tai avoimella kyselyllä on arveluttavaa?

On ihan eri asia, jos joku aikuinen haluaa itse vapaasti kertoa omien terveystietojensa taustat esimerkiksi medialle. Lasten osalta tässä on se näkökulma, että kun vanhemmat kertovat sähköisesti näitä tietoja, niin he eivät välttämättä kysy lapsen kantaa siihen, että saako heidän tietoja antaa eteenpäin (lastenoikeus). Ja osaako lapsi ajatella, että miten näitä tietoja voi tulevaisuudessa käyttää ja mihin tarkoituksiin.

Kun tiedot on kerätty sähköisesti, ja jos ne voi saada yksilöityä kohdistumaan johonkin tiettyyn henkilöön esim. ihan email-osoitteen perusteella kohdistumaan perheeseen ja sitten terveysongelmaan, niin aika helposti on pääteltävissä kenestä on kyse. Esimerkiksi Vanvary:n kyselyssä on mahdollisuus lisätä avoimeen kenttään yhteystiedot.

Vanvary:n sisäilmatoimikunnalle olen lähettänyt viestin 10.3.2017 näillä kysymyksillä: 
***
Halusin, että Vanvary harkitsee kyselynsä laillisuutta ja luotettavuutta peilaten seuraaviin kysymyksiin:
 https://www.vanvary.fi/vanvary/sisailmatoimikunta/kysely-vanhemmille/

• Onko teillä oikeutta käsitellä näitä terveystietoja? (kyselyn tulokset voidaan helposti saada yksilöitä tunnistettaviksi, kun kysytään koulua, luokkaa ja jos vielä joku täyttää sinne avoimeen kenttään yhteystiedot) 
• Onko teillä esittää minulle siihen liittyvä rekisteriseloste? (nettisivuiltanne en sitä löytänyt)
• Miksi kyselyssä on valmiiksi valittuja kohtia? (kohdat 5,6, 9, 10 ja 11) Kyseiset kentät ovat johdattelevia ja vääristävät tuloksia, joka johtaa siihen, että tulokset eivät ole luotettavia. 

***
Tähän viestiin en saanut vastausta heiltä emailitse lainkaan, ja tein 13.3 tiedustelun Tietosuojavaltuutetulle, että onko laillista kerätä lasten ja nuorten terveystietoja kyseisellä kyselyllä tai pyytää terveystietoja lähetettäväksi emailitse ottaen huomioon  yksityisyyden suojan, tietosuojan kuin identiteettisuojan.

14.3 sain Vanvary:n sisäilmatoimikunnalta puhelun, että he eivät tee yhteistyötä koulumme vanhempainyhdistyksemme kanssa. Koska me olimme heidän jäsen, eivätkä he meidän jäsen, niin pidimme vanhempainyhdistyksen kokouksen ja päätimme erota Vanvary:stä ja teimme eroilmoituksen 15.3.2017.

Nykyään on sellaisia hakukoneita, jotka vetävät tietoja yhteen eri lähteistä ja muodostavat profiileja, ja näitä käytetään jo esimerkiksi rekrytoinnissa maailmalla. Kun dataa kerätään eri lähteistä esim. sosiaalisesta mediasta ja tietokannoista (jos ne ei ole suojattu) niin voidaan vaikka saada lista ja luokka esimerkiksi ns. "sisäilmaongelmaiset". Jos palvelimet sattuvat vaikka olemaan USA:ssa tai Aasiassa eikä euroopassa, niin tieto on ihan vapaata riistaa, eikä sitä sido mikään eurooppalainen tietosuojalaki.

Algoritminen syrjintä tarkoittaa sitä, että vaikka joku hakukone hakee tiettyjen kriteerien perusteella ihmisten tietoja ja jättää muut pois. Siinä on kone välissä joka tekee haun. Ja hypoteettisesti näin vaikka "sisäilmaongelmaiset" voitaisin jättää pois valinnasta.

Olen nyt jo saanut kommentin yhdeltä äidiltä, jonka lapsi oli käynyt tutustumassa helsinkiläisiin lukioihin ja kun tunnin sisällä tuntui, että tuli oireita niin äiti laittoi kyseisen koulu rehtorille viestin, että onkohan siellä sisäilmaongelma. Rehtori oli vastannut että ei ole, mutta kannattaa varmaan hakea toiseen kouluun. Minusta tämä ei ole oikein. Tällä samalla logiikalla voitaisiin siis jo erilaisiin hakutilanteisiin, jos tulevaisuudessa haetaan ihmisiä vaikka tietoteknisesti, tehdä sellaiseet kriteerit, että tiettyjä ryhmiä voitaisiin jättää pois.

Yksittäisten ihmisten terveystiedot luokitellaan salaiseksi. Työpaikoilla työterveyshoitajat ja -lääkärit eivät näitä tietoja toimita edes esimiehelle tai henkilöstöhallinnalle. Henkilötiedot työterveyden kanssa hoidetaan aina salaisten yhteyksien kautta. Ihmettelen vaan, että miksi lasten ja nuorten terveystietojen kerääminen emailitse eroaisi tästä.

Myös esimerkiksi tietosuojavaltuutettu ohjeistaa seuraavasti: "Jos tiedustelusi sisältää kannaltasi arkaluonteista tietoa (esimerkiksi terveydentilatiedot, sosiaalihuollon palveluja koskevat tiedot tai taloudellista asemaa koskevat tiedot), emme suosittele tiedustelun lähettämistä sähköpostitse, koska salaamattoman sähköpostin tietoturva on heikko."
(Lähde: http://www.tietosuoja.fi/fi/index/yhteystiedot/nainkysytneuvoa.html )

Jos joku taho kerää sähköisesti tietoja, siitä tulee olla rekisteriseloste Henkilötietolain mukaisesti http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523

Siinä on myös kohta:  Luku 3: 11 § Arkaluonteisten tietojen käsittelykielto kohta 4)

"Arkaluonteisten henkilötietojen käsittely on kielletty. Arkaluonteisina tietoina pidetään henkilötietoja, jotka kuvaavat tai on tarkoitettu kuvaamaan:

3) henkilön terveydentilaa, sairautta tai vammaisuutta taikka häneen kohdistettuja hoitotoimenpiteitä tai niihin verrattavia toimia"

Lisätietoja: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus https://www.lapsenoikeudet.fi/lapsen-oikeuksien-sopimus/sopimus-kokonaisuudessaan/

Miten johtaa omaa energiaa sisäilma-asioissa?

Sisäilma-asiat nostattavat erilaisia tunteita ja energioita pintaan.

Sellaisia ihmisiä, joita joku asia ei kosketa tai ei kiinnosta, on tutkittu, että jos asiaan törmää 17 kertaa, niin asia alkaa pikkuhiljaa kiinnostamaan.
Yleensä kiinnostus herää viimeistään, jos se jotenkin alkaa koskettamaan itseä, lähipiiriä tai omaa työtä.

Viime viikolla 23.3.2017 olin Elä energisesti kirjanjulkaisu-tilaisuudessa. Kirjan ovat kirjoittaneet Hasse Kvist, Kenny Niutanen ja Tuomo Sulkumäki.

Tästä sain hyvän mallin pohdittavaksi, että miksi sisäilma-asioita toiset eivät oikein uskalla ottaa puheeksi ja miksi toiset ovat niin kovin agressiivisia esimerkiksi sosiaalisessa mediassa asian suhteen.

Tuntuu että jopa ihan viattomatkin ihmiset saavat vihan ylleen vaikka he vievät asioita eteenpäin tämän asian suhteen.

Meistä jokainen voi pohtia, että suhtaudummeko asioihin positiivisen realistisesti ja millä intensiteetillä. Vai olemmeko jo negatiivisessa moodissa. On ymmärrettävää, että sellaiset perheet, joilla on jo kotona sisäilmaoireilevia lapsia, voivat olla jo syvästi negatiivisella kannalla asian suhteen. Tämä voi näkyä agressiivisena otteeena, turhautumisena, vihaisuutena  ja kärsimättömyytenä. Voi olla myös perheitä, jotka ns. vetäytyvät eli alistuvat kohtaloon. He eivät tiedä mitä asialle pitäisi tehdä. Fiilis voi olla surullinen ja toivoton.

Silloin kun ollaan positiivisella puolella, jossa energian määrä on matala, ollaan ns. mukavuusalueella. Ollaan avoimia, vastaanottavia, rauhallisia ja isoa kuvaa hakevia. Voi olla että tiedostetaan, että meillä on kouluissa sisäilmaongelmia, mutta luotetaan siihen, että asiat menevät eteenpäin, ja monta tahoa tätä asiaa jo edistää. Sitten on vielä määrätietoinen lähestymistapa, jossa tunnustetaan tosiasiat, keskitytään siihen mihin voidaan vaikuttaa ja päättää ja viedään asioita eteenpäin. Ollaan vaikka mukana vanhempainyhdistyksessä. Optimismi on tässä voimakkaana ja mielestäni realistinen optimismi sopii hyvin kuvaamaan tätä kenttää, kun puhutaan sisäilma-asioista.

Uskon itse, että vaikka sisäilmaongelmat ovat kompleksinen systeemi, niin ihminen sen kuitenkin pystyy ratkaisemaan. Ihmiset  näitä päätöksiä tekevät, millaiset ovat budjetit, miten rakennetaan, huolletaan, korjataan ja tutkitaan tai miten asioista kommunikoidaan - myös se miten osallistetaan vanhempia ja kaikkia osapuolia asian käsittelyyn ja miten tehdään yhteistyötä.  

Alla olevassa kuvassa on kuvattu ajattelutavan ja tunnetilan vaikutusta energiatilaan. Tästä jokainen voi pohtia, että missä kentässä on tuottavimmillaan, ja mihin haluaa energiansa käyttää. (Lähde: Elä Energisesti. Kvist-Niutanen-Sulkumäki. 2017)


Meillä jokaisella on oma tunneilmasto, jossa yleensä olemme ja sitten on vielä tilannekohtainen suhtautuminen. Toiset suhtautuvat asioihin positiivisesti ja toiset negatiivisesti. Ja sitten kuvaan tulee vielä käytetyn energian määrä ja voimakkuus. Näillä kaikilla on vaikutusta toisiinsa. Jos kohtaamme ihmisen joka on agressiivinen, niin se voi pelästyttää toisen ihmisen ja heille tulee pakene tai taistelu mentaliteetti ihan luonnostaan primitiivireaktiona. Tällöin voi myös tärkeä viesti jäädä kuulematta, eikä se johda rakentavaan yhteistyöhön. Voi olla että jäädään negatiiviseen kehään pyörimään, eikä oikeasti edistetä sitä tärkeää asiaa, mistä olemme huolissamme.

Toinen kätevä itsensä johtamisen malli, jota tykkään käyttää on vaikuttamisen kehä. On aina hyvä pohtia, että

• mihin asioihin minä voin itse vaikuttaa sekä päättää (1.), 
• mitkä asiat ovat sellaisia, mitä en voi päättää, mutta voin vaikuttaa (2.) ja 
• mitkä asiat ovat sellaisia, mihin en voi vaikuttaa enkä voi päättää (3.). 

Mitä lähempänä ydintä olemme, sitä tehokkaampia olemme. Ja meistä jokainen voi itse päättää ainakin oman asenteemme ja vaikuttaa siihen.

Se miksi nämä itselleni tärkeät asiat halusin tuoda esiin on, että olen kohdannut paljon agressiota, kun sisäilma-asioista on keskusteltu. Jos en ole itse lähtenyt tähän moodiin, niin minua on syytetty siitä, etten ota asioita vakavasti tai en välitä lapsista. Käytetään termiä "taistelu" ja välillä tuntuu, että tässä taistelussa vaan "ammutaan" myös viattomat ihmiset, jotka yrittävät tehdä parhaansa oman vaikutuspiirinsä sisällä.

Uskon että asioita pystytään parhaiten edistämään, kun ollaan realistisen optimisteja, avoimia ja tehdään yhteistyötä asioiden suhteen. Kun asiat ovat hankalia, niin luottamus on ensisijaisen tärkeää, jotta pystymme myös nostamaan "kissan pöydälle". On hyvä tunnistaa, että mitkä on asioita mihin juuri minä voin vaikuttaa ja onko minun vaikutusalueellani sellaista, mitä voin myös päättää. Jos en voi jotain päättää, niin on hyvä katsoa, mihin voin oikeasti vaikuttaa ja miten. Ja sitten on vielä asioita, joihin emme voi vaikuttaa emmekä päättää. Mitä enemmän olemme tällä alueella, sitä enemmän se on pois oikeasti tärkeiltä alueilta.