Sisäilmaongelmat systeemisenä haasteena

Jos sisäilmaongelmien ratkaiseminen olisi helppoa, se olisi varmasti tehty.

Sisäilmaongelmat voivat liittyä moneen eri asiaan kuten mm.

• ilmavaihtoon, 
• siivouksen tasoon, 
• puhdistusaineiden kemikaaleihin tai -tekniikkaan,
• käytettyihin rakennusmateriaaleihin,
• käytettyihin rakennustekniikkaan tai
• rakennuksen kosteusongelmiin, joka mahdollisesti voi tuottaa hometta, jos sitä ei hoideta ajoissa.

KATSO VIDEO: Tiina Tuomela: Ärsyttävä sisäilma -luento
Espoossa Sellon kirjastossa 24.3.2017 Sisäilmasta sairastuneet ry:n Facebook-sivusto:

https://www.facebook.com/sisailmastasairastuneetry/videos/1408632629198398/

Lisäksi sisäilmaongelmien käsittelyssä on monta muuttuvaa tekijää. 

Se ketä sisäilma-asioiden kanssa on tekemisissä on jo valtava lista: oppilaat, opettajat, koulun muun henkilökunta (kuten terveydenhoitaja, lääkäri, rehtorit yms.), virkamiehet, poliitikot, kuntapäättäjät sekä muut sisäilma-aktiivit, jotka haluavat vaikuttaa tämän asian sarallaa. 

Sisäilma-asioihin vaikuttaa kunnan budjetit ja käytettävissä olevat rahat, kaupungin tai kunnan strategia ja tavoitteet, prosessit kuinka asioita viedään eteenpäin, käytetyt työkalut ja miten viestintä on hoidettu. Jos jossain näissä osa-alueissa on haasteita niin se vaikuttaa koko systeemiin. 

Lisäksi asiassa on lyhyentähtäimen näkökanta, mutta myös pitkän tähtäimen näkökanta. Pitkän tähtäimen osalta on aikaa suunnitella ja tehdä suunnitelmia, mutta jos tilanne on akuutti, niin tilanteeseen tulee reagoida heti, ja siinä testataan koko systeemin toimivuutta. 

Lisäksi sisäilma-asiat ovat valtakunnallinen ongelma. Tämä ei koske vain yhtä koulua tai kuntaa/kaupunkia. Vanvary:n sisäilmatoimikunnan puheenjohtaja on kertonut minulle, että Vantaalla on 58 koulurakennusta, joista vain kaksi olisi täysin sisäilmaongelmista vapaita. 

Mitä tälle asialle siis voi tehdä? Systeemisessä johtamisessa on hyvä ymmärtää kokonaisuus ja yleensä kun jotain kohtaa systeemissä muutetaan, niin sillä on vaikutusta koko systeemiin. Sisäilmaongelmissa tulisi siis tehdä yhteistyötä ja nähdä koko kokonaisuus ja ymmärtää, että siinä on monta muuttuvaa osatekijää.

Kun hätä on suurin vanhemmilla, joilla on kotona sisäilmaoireilevia lapsia, niin siinä ei paljoa lohduta pitkäntähtäimen suunnitelmat asian osalta. Ei ihme jos tunteet käyvät kuumana asian tiimoilla, ja vanhemmista tuntuu, ettei asioille tehdä mitään vaikka todellisuudessa siellä voi olla monta henkilöä ja tahoa vaikuttamassa asioihin. 

Lisätietoja mm systeemiälystä tai systeemisestä johtamisesta:

• Hämäläinen Raimo P., Saarinen Esa: Systeemiäly 2006
• Systeeminen johtaminen julkisella sektorilla. Kokemuksia lasten ja nuorten hyvinvoinnin johtamisrakenteen levittämisestä.
  https://www.researchgate.net/publication/289189070_Systeeminen_johtaminen_julkisella_sektorilla_Kokemuksia_lasten_ja_nuorten_hyvinvoinnin_johtamisrakenteen_levittamisesta 
• Hyrkäs Elina. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 2009: Osaamisen johtamisen Suomen kunnissa https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/83406/gradu05788.pdf?sequence=1